Kirjoittaja Tanja Tuominen työskentelee yksikönjohtajana Malminkartanon Muistiosaamiskeskuksessa. Hän osallistui Amia Muistikeskuksessa muistityönkehittäjä -koulutukseen keväällä 2023. Päiväkumpu ja Amia Muistikeskus tekevät yhteistyötä henkilöstön kehittämisessä ja muistisairaiden ihmisten hyvinvoinnin tukemisessa.
Ihmiskeskeinen toiminta Päiväkummussa lähtee asukkaiden tarpeiden tunnistamisesta ja niihin vastaamisesta. Tarpeiden tunnistaminen vaatii harjoittelua ja syventymistä yksilöllisesti asukkaaseen. Muistisairaan ihmisen elämään ryhmäkodeissa voidaan mitata hoidonlaadulla tai elämänlaadulla. Terveydenhuollon ammattihenkilöt mittaavat hoidonlaatua, jolloin toimitaan hoidon näkökulmasta. Elämänlaadussa katsotaan kokonaisuutta ja toimitaan ihminen edellä. Elämänlaatua voivat mitata asukas itse tai läheinen, sekä hoitaja. On kuitenkin hyvä muistaa, että muistisairaan henkilön oma tahto voi olla täysin eri, kun läheisen ja hoitajan. Parhaiten muistisairaan mieltä voidaan ymmärtää havainnoimalla häntä.
ELO-D HAVAINNOINMENETELMÄ
Opiskelen Amia Muistikeskuksessa, muistityönkehittäjä koulutuksessa, jossa pääsin tutustumaan Elo-D havainnointimenetelmään. Se on Bradforin yliopistossa kehitetty malli, jota on kansainvälisesti käytetty. Sen tarkoituksena on arvioida ihmiskeskeisen hoidon toteutumista.
Elo-D on havainnointi menetelmä, joka auttaa meitä mittamaan ja ymmärtämään muistisairaan ihmisen elämänlaatua. Muistisairaus on laaja-alainen aivojen toimintahäiriö., jonka seurauksena ihmisen kyky käsitellä uuden oppimista ja tiedonkäsittelyä heikkenee. Kyky tuoda omia tarpeita ja toiveita ymmärrettävästi esille häviää sairauden edetessä olemattomiin. Läheiset pyrkivät toimimaan sairastuneen eduksi, mutta heidän toiveensa ja mieltymyksensä voivat erota suuresti muistisairaan haluista.
Muistisairasta seuraamalla eli havainnoimalla saamme välitöntä tietoa hänen käyttäytymisestänsä erilaisten toimintojen aikana. Elo-D havainto menetelmä perustuu asukkaan toimintoihin, joita hän päivän aikana tekee. Toiminnot kirjataan viiden minuutin välein ylös. Samalla havainnoidaan miten eri toiminnot vaikuttavat mielialaan. Mielialan ilmaisut olivat jaettu neutraaliin, hyvinvointiin ja pahoinvointiin.
Havainnoin neljää asukasta kuusi tuntia, yhteensä 1850 min ja 276 havainnointiyksikköä. Ajankohdaksi valikoitu aamupäivä sekä iltapäivä. Tulosten luotettavuus olisi mahdollisesti ollut korkeampi, jos havainnointia olisi ollut myös illalla.
Tulokset kertovat selkeää kieltä tarjotun toiminnan merkityksestä arjen iloihin. Ihmiselle ei riitä pelkkä puhtaus ja ruoka, vaan hän tarvitsee myös elämäniloja päiväänsä. Mitä pidemmälle muistisairaus etenee ja mitä riippuvaisemmaksi ihminen tulee hoitajasta, sen vähemmän hän kokee itsenäisiä elämänilon hetkiä.
Elämänilo lähtee ihmisyyden kunnioittamisesta ja arjen pienistä sanoista, katseista ja eleistä. Muistisairas tarvitsee ympärilleen ensisijaisesti turvallisen, välittävän ja ihmisläheisen hoitajan, joka osaa kuunnella ja ymmärtää hänen toiveitaan. Toiveet voivat joskus poiketa hyvinkin paljon läheisen toiveista. Muistisairas ei välttämättä kiinnitä huomiota esimerkiksi ulkoiseen olemukseensa, mutta hänelle voi olla hyvin tärkeää, että vaatteet ovat mukavat ja lämpimät, sekä puettu hänen päälleen hellästi. Muistisairas ei usein pidä voimakkaista aistiärsykkeistä, esimerkiksi meluisista juhlista. Hänelle tärkeintä on läsnäolo, sekä omiin voimavaroihin sopiva aktiviteetti.
