Päiväkumpu järjesti yhteistyössä Nofa Juridican kanssa asiantuntijaluennon tärkeistä juridisista asiakirjoista, edunvalvontavaltuutuksesta, hoitotahdosta sekä testamentista. Jos et päässyt paikanpäälle tai linjoille, niin tämä blogi kannattaa lukea ja napata muutamat lakimies Erika Leinon vinkit talteen.
Moni lykkää edunvalvontavaltuutuksen, hoitotahdon ja testamentin laatimista – ajatus usein on, että kyllähän ne ehtii. Sairauden, tapaturman tai onnettomuuden kohdatessa läheiset eivät voi automaattisesti hoitaa sairastuneen puolesta asioita eikä tehdä päätöksiä. Muutos voinnissa voi tulla yllättäen ja silloin on tärkeää, että nämä dokumentit on laadittuna ja että asioita hoitavat henkilöt myös tietävät, missä niitä säilytetään. Tulevaan on siis hyvä varautua ja siksi on tärkeää tehdä ajoissa nämä juridiset asiakirjat omaksi turvaksi. Dokumenttien laatiminen yhteistyössä asiantuntijan kanssa kannattaa, jotta välttää muotoseikoista johtuvat mitätöinnit esimerkiksi testamentissa.
Ilman näitä edellä mainittuja asiakirjoja, ei toisen asioita saa hoitaa. Pelkästään perhe- / läheissuhde, luottamus tai avio- tai avoliitto ei oikeuta hoitamaan toisen asioita. Puoliso ei voi hoitaa toisen estyessä toisen tai yhteisiä asioita. Eikä lapsi. Läheisillä ei ole myöskään tiedonsaantioikeutta esim. terveydellisistä asioista.
Hoitotahdon, edunvalvontavaltuutuksen ja testamentin laatimiseen on monta hyvää syytä:
- Vahvistetaan oman tahdon toteutuminen
- Helpottaa läheisiä
- Selkeää hoitohenkilöstölle ja viranomaisille
- Varmistetaan oman elämänlaadun ja omien arvojen toteutuminen
- Ehkäistään väärinymmärryksiä, väärinkäytöksiä, taivuttelua ja hyväksikäyttöä
- Vältetään lähipiirissä ristiriitoja
Edunvalvontavaltuutus
Edunvalvontavaltuutuksella valtuutetaan itse valittu henkilö tai henkilöt hoitamaan asioita ja päättämään puolesta. Edunvalvontavaltuutuksella henkilö määrittelee itse mitä asioita valtuutus koskee; koskeeko se taloudellisia asioita, kuten pankkiasioita ja laskujen maksua tai henkilökohtaisia asioita kuten terveyden- ja sairaanhoitoon liittyviä asioita. Edunvalvontavaltuutuksessa voidaan myös määritellä, kuinka valtuutetun toimintaa valvotaan.
Edunvalvontavaltuutuksella voidaan antaa oikeus realisoida ja lahjoittaa omaisuutta tai muutella panttivakuuksia. Valtuutus tulee voimaan sellaisessa tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Valtuutettu hakee valtakirjan vahvistamista, kun tarve tulee. Holhousviranomaisena toimiva Digi- ja väestötietovirasto vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen.
Mikäli edunvalvontavaltuutus on tekemättä, kukaan ei voi hoitaa asioita puolesta ja päättää niistä. Sopimuksiin ei ole mahdollista tehdä muutoksia, eikä esim. omaisuus ole realisoitavissa, vaikka sille olisi tarvetta. Henkilöille, jotka ovat edunvalvonnan tarpeessa ja he eivät ole itse tehneet edunvalvontavaltuutusta, määrätään julkinen edunvalvoja. Julkiset edunvalvojat eivät tunne asiakkaitaan henkilökohtaisesti ja heillä on usein satoja asiakkaita.
Edunvalvonnan vireille saaminen saattaa kestää joitakin kuukausia, joten se kannattaa tarpeen tullen laittaa vireille mahdollisimman pian. Valtakirjalla on tietyt muotovaatimukset ja siksi se on hyvä tehdä asiantuntijan, kuten juristin avulla.
Hoitotahto
Hoitotahdossa ilmaistaan omaa hoitoa ja hoivaa koskeva tahto. Siinä usein kerrotaan, millaista hoitoa henkilö toivoo elämän loppuvaiheessa. Hoitotahto on hyvä tehdä siltä varalta, ettei pysty itse osallistumaan hoitopäätöksiin.
Hoitohenkilökunnalle henkilön omat tahdonilmaukset ovat tärkeitä, sillä hoitotahto, tarpeet ja toiveet ohjaavat mm. palliatiivisen hoidon suunnittelua ja toteutusta. Heidän myös tulee kunnioittaa hoitotahtoon kirjattuja toiveita hoidosta, hyvästä elämästä ja arvokkaasta kuolemasta.
Hoitotahtoon kannattaa kirjata omat toiveet esim. elvyttämiseen, suonensisäiseen ravintoon tai kivunlievitykseen tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei enää ole. Hoitotahdossa voidaan ilmaista myös laajemmin omaa hoivaa ja hoitoa koskevat toiveet, kuten tavat ja tottumukset, omat elämänarvot ja vakaumukset, hoitopaikan valinta, omaisuuden käyttäminen hoitoon, mieluisat ja epämieluisat asiat. Näin ei tule myöskään epäselvyyttä läheisten kesken siitä, että missä ja miten hoidetaan. Erilaiset sairaudet myös etenevät eri tavoin ja hoitavan henkilökunnan kanssa kannattaa keskustella, millaisia tilanteita sairauteen voi liittyä. Näin hoitotahdosta on helpompi tehdä toiveiden mukainen.
Hoitotahdon voi tehdä Omakanta-järjestelmässä (Kanta.fi), kirjallisesti todistajien vakuuttamana tai suullisesti. Hoitotahdolle ei ole tiettyä muotoa, mutta on suositeltavaa tehdä se kirjallisesti ja käyttää todistajia.
Testamentti
Testamentilla määrätään omaisuuden periytymisestä kuoleman jälkeen. Testamentin tekeminen on tarpeen erityisesti silloin, jos halutaan, että omaisuus jaetaan kuoleman jälkeen muulla tavalla kuin laissa määrätyn periaatteen mukaan. Jos kuolleella henkilöllä on rintaperillisiä, heille tulee aina lakiosa. Muu osa omaisuudesta on testamentattavissa.
Testamentti kannattaa tehdä kuitenkin myös silloin, kun henkilöllä on rintaperillisiä, joita hän haluaa kohdella yhdenvertaisella tavalla. Testamentilla voi esimerkiksi määrätä, ettei testamentinsaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen.
Moni laatii testamentin puolison ja kodin turvaamiseksi. Testamentilla on mahdollista myös testamentata tietty esine tietylle henkilölle. Testamentilla voidaan määrätä myös perinnöstä sukupolvien yli, itselle tärkeälle henkilölle / ystävälle, järjestölle, hyväntekeväisyyteen.
Testamentilla pystytään ottamaan myös verotuksellisia näkökohtia huomioon.
Asiakirjojen säilyttäminen
Asiakirjoilla ei ole mitään virkaa, jos niitä ei löydy. Ne tulee löytyä alkuperäisinä. Asiakirjojen olemassaolosta kannattaa kertoa läheisille ja säilyttää niin, että ne ovat jonkun löydettävissä. Hoitotahto kannattaa kirjata Omakantaan.
Teksti: Jaana Sulkava, Hoitokoti Päiväkummun asiakassuhdevastaava
Luennoitsija lakimies Erika Leino, Nofa Juridica
puh. 050 1894, erika.leino@nofajuridica.fi
www.nofajuridica.fi, www.3asiakirjaa.fi
Hyödyllisiä linkkejä aiheeseen liittyen:
https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/elaman-loppuvaiheen-hoito/hoitotahto
Edunvalvonta tai edunvalvontavaltuutus (Suomi.fi)
Edunvalvontavaltuutettu (Oikeus.fi)
Holhous ja edunvalvonta (Digi- ja väestötietovirasto)
