Viime viikkojen keskustelu – erityisesti Risto Murton avauksen jälkeen – on nostanut esiin kysymyksiä hoivan kustannuksista ja niiden kohdentumisesta nyt ja tulevaisuudessa. Mutta mitä hoiva oikeastaan maksaa ja kenelle?
Ympärivuorokautisen hoivan hinta
Hyvinvointiala on jo usean vuoden ajan selvittänyt hoivan kustannusta julkisella ja yksityisellä puolella. Vuonna 2023 ympärivuorokautisen hoivan keskimääräinen kustannus oli:
- Julkisella sektorilla: 206,39 €/vrk/asiakas (n. 6275 €/kk/asiakas ja 75 300 €/vuosi/asiakas)
- Yksityisellä sektorilla: 169,98 €/vrk/asiakas (n. 5170 €/kk/asiakas ja 62 000 €/vuosi/asiakas)
Hinta kattaa hoivan ja ateriat. Yksityisen puolen keskimääräinen hinta on näin paljon matalampi julkisiin kilpailutuksiin liittyvien loppupuolella olevien sopimuskausien vuoksi, mutta todellisuudessa 170 eurolla on vaikea tuottaa laadukasta hoivaa. Vuoden 2023 jälkeen hinnat ovat nousseet.
Tämä kustannus ei sisällä vuokraa tai lääkkeitä. Tyypillinen hoivapaikka on noin 42 m² (asukashuone + osuus yhteisistä tiloista kuten olohuoneesta ja ruokasalista), ja vuokra sisältää usein mm. sähkön, veden ja kiinteistöhuollon. Hoivakiinteistöt ovat erityisrakennuksia, mikä nostaa kustannuksia.
Lue lisää Hali ry:n selvityksestä täältä.
Kuka maksaa hoivan?
Kun ikääntynyt saa päätöksen ympärivuorokautisesta hoivasta, hän voi:
- Hyväksyä hyvinvointialueen tarjoaman paikan (julkinen tai ostopalvelu)
- Valita yksityisen hoivakodin palvelusetelillä (jos alue tarjoaa sen)
Yksityisasiakas voi muuttaa hoitokotiin ilman myönteistä palvelutarpeen arviointia esim. yksinäisyyden takia itse maksaen ja valita mieleisensä hoivakodin.
Julkinen hoivapaikka
Asiakasmaksu on 85 % nettotuloista. Asiakasmaksua määritettäessä nettotuloista kuitenkin vähennetään ennen asiakasmaksun määrittämistä mm.:
- Vuokra
- Lääkkeet
- Edunvalvojan palkkio
Asiakkaalle on jäätävä vähintään 182 €/kk käyttövaraa.
Käyttövaralla on tarkoitus kattaa esimerkiksi silmälasit, hygieniatuotteet, kampaamo- ja parturimaksut, fysioterapia, jalkahoito, puhelinmaksut sekä vaatemenot. Nettotulot tarkoittavat hakijan tuloja verojen vähentämisen jälkeen. Tuloihin lasketaan eläkkeet, elatusavut, elinkorot, elatustuki sekä muut jatkuvat henkilökohtaiset tulot ja pääomasta tai omaisuudesta (kuten korko-, osinko- ja vuokratulot).
Katsotaan tätä parin esimerkkitapauksen kautta:
Esimerkeissämme käytetään hoivamaksuna julkisen puolen kuukausihintaa 6275 euroa, 980 euron kk vuokraa, lääkekustannuksena 52 euroa/kk (vastaa n. vuosiomavastuukattoa) sekä edunvalvonnan perusmaksua jyvitettynä kuukausille, eli 45 euroa/kk. Nettotuloista vähennyskelpoiset kulut (vuokra + lääkekustannukset + edunvalvojan palkkio) ovat yhteensä 1077 euroa. Hoivamaksu + vähennyskelpoiset kulut ovat yhteensä 7352 euroa. Käytetään tästä yhteisesti termiä kuukausikustannus.
Esimerkki 1: Jos hoivapaikan asiakkaan nettotulot ovat 2500 euroa kuukaudessa ja vähennyskelpoiset kulut 1077 euroa, jää hoivamaksuun käytettäväksi n. 1210 euroa (85 % nettotuloista). Käyttövaraa kuukaudessa jää tässä tilanteessa 213 euroa. Eli ikääntynyt maksaa hoivasta 1210 euroa ja veronmaksajat maksavat siitä 5065 eroa kuukaudessa.
Esimerkki 2: Eläketulo on 11.000 euroa kuukaudessa ja vähennyskelpoiset kulut 1077 euroa, jää hoivamaksuun käytettäväksi 8435 euroa. Käyttövaraa kuukaudessa jää tässä tilanteessa 1488 euroa. Eli ikääntynyt maksaa hoivasta 8435 euroa ja veronmaksajat maksavat siitä 0 eroa kuukaudessa. Hoivan kustannus hyvinvointialueelle oli kuitenkin omana tuotantona van 6275 euroa. Tämän esimerkin henkilö olisi päässyt halvemmalla maksamalla itse suoraan hoivakodille hoivan kustannuksen.
Puolison tulot voivat vaikuttaa maksun suuruuteen, jos ne ovat suuremmat kuin asiakkaalla.
Hoitokotiin palvelusetelillä
Palvelusetelillä hyvinvointialue sitoutuu maksamaan yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelu- ja perusmaksuun kohdistuvasta palvelusta setelin suuruisen summan. Palvelusetelin arvo voi olla tulosidonnainen tai tasasuuruinen. Tyypillisimmin ympärivuorokautisessa hoivassa on käytössä tulosidonnainen palveluseteli.
Helsingin palvelusetelisääntökirjassa todetaan: Asiakkaalle myönnettävän palvelusetelin arvo riippuu asiakkaan nettotuloista. Huomioon otettavia tuloja ovat ansio- ja pääomatulot, eläkkeet ja niihin rinnastettavat jatkuvat etuudet. Eläkkeensaajan hoitotukea, asumistukea, rintamamieslisää tai sotavammalain mukaista elinkorkoa ei oteta määrittelyssä huomioon. Metsätuotosta otetaan huomioon varallisuusverotusta varten määritelty puhdas tuotto, josta vähennetään metsätalouden korot ja kymmenen prosenttia puhtaan tuoton arvosta.
Esimerkki 1: Helsingissä 2500 euron nettotuloilla saa kuukaudessa 1700 euron palvelusetelin. Tällöin kuukausikustannus, 7352 euroa (hoivamaksu, vuokra, lääkkeet, edunvalvojan palkkio), maksetaan nettotuloilla ja palvelusetelillä säästöillä. Tässä tapauksessa säästöistä jää katettavaksi yhteensä 3152 euroa.
(vertailun vuoksi, Länsi-Uudenmaan alueella samassa tilanteessa palvelusetelin arvo on 2350,60 euroa, jolloin säästöjä on käytettävä 2501 euroa)
Esimerkki 2: Helsingissä 11.000 euron nettotuloilla saa Helsingissä 500 euron palvelusetelin.
Kuukausikustannuksen ollessa 7352 euroa, joka katetaan nettotuloilla ja palvelusetelillä, jää säätöön laitettavaksi vielä 4148 euroa.
Hoitokotiin itsemaksaen
Asukkaaksi hoivakotiin pääsee myös itsemaksavana, jolloin asukas maksaa kaikki kulut itse. Kelasta voi myös tällöin hakea seuraavana alla mainittuja tukia.
Muut tuet ja verovähennykset
Kelasta voi hakea asumistukea asumiskustannusten kuten vuokran, veden ja sähkön osalta. Tämän lisäksi Kelasta on mahdollista hakea eläkkeensaajan hoitotukea, kun ikäihminen on jatkuvan hoivan ja hoidon tarpeessa.
Osana palveluista voi hyödyntää myös kotitalousvähennystä. Kotitalousvähennystä voi saada hoitopalvelusta, jos siihen ei saa palveluseteliä. Kotitalousvähennystä saa myös esimerkiksi kotikuntoutuksesta, ja omassa huoneessa tehtävästä kodinhoitotyöstä.
Hoivavakuutukset
Hoivavakuutuksia on käytössä monissa maissa. Myös suomalaisissa hoivakodeissa on tällä hetkellä vanhuksia, joilla on esimerkiksi jostakin Euroopan maasta tai Amerikasta hankittu hoivavakuutus. Suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät ainakaan vielä tarjoa hoivavakuutuksia.
Miten järjestelmää voisi kehittää?
Vuonna 2024 keskimääräinen eläke oli 2100 €/kk. Tällä tulotasolla palveluseteli ei usein ole realistinen vaihtoehto – toki monilla ikääntyneillä on realisoitavaa varallisuutta, jolloin omavastuuosuutta voidaan kattaa tällä. Hoivapalveluja tarvitsevien näkökulmasta olisi tärkeää, että valinnanvapautta ja monipuolisia rahoitusmalleja kehitettäisiin
Kehitysehdotuksia:
- Palvelusetelin arvon laskennassa tulisi huomioida samat vähennykset kuin julkisessa asiakasmaksussa. Tästä nousee muutostarve lainsäädäntöön tai sitten tämä täytyy ymmärtää palvelunsetelin arvoa määritettäessä, jotta palvelusetelin arvo asetetaan riittävän korkeaksi, jotta se olisi tosiasiallinen vaihtoehto entistä useammille.
- Palvelusetelin arvoa tulisi tarkistaa säännöllisesti kustannusten nousun mukaan ja huomioida palvelusetelin tulotaulukossa eläkeindeksin aiheuttamat muutokset.
- Helsingissä palvelusetelin arvoa ei ole korotettu yli neljään vuoteen, vaikka hoivan kustannukset ovat nousseet merkittävästi.
Toivomme, että syksyllä 2025 Helsingissä korjataan palvelusetelin arvo vastaamaan todellisia kustannuksia – ja että vakuutusyhtiöt tarttuvat hoivavakuutusten kehittämiseen.
Anne Kangas
Blogin kirjoittaja, Anne Kangas, on Päiväkumpu -yhtiöiden yrittäjä ja toimitusjohtaja. Annelle elämäniloa tuo perhe, luonnossa liikkuminen, palloilupelit ja onnellisten yhteisöjen rakentaminen
